Keskeneräinen ja täydellinen

Kirjoitan näitä rivejä kesken kiireistä päivää kolme vuorokautta ennen sivujen julkaisua. Mikään ei ole niin selkeää kuin se, ettemme tiedä miltä lopputulos näyttää. Langanpätkiä joka paikassa ja ideoita ilmassa, mutta ilman selkeää kuvaa siitä, mitä hemmettiä olemme tekemässä on vaikea pitää motivaatio korkealla. 

Ideointi ja unelmointi oli ehkä projektin tähänastisista vaiheista mukavin. Mutta ironista kyllä, tätäkin projektia on aika ajoin vaivannut SAAMATTOMUUS ja jumittuminen. Mihin tarttua, kun tekemistä on liikaa. Priorisoi, järjestele ja valitse. Kolme sanaa, jotka ainakin minulle saavat karvat nousemaan pystyyn. Kaivaisin mieluummin vaikka ojia kuin lukisin vaikeaselkoisia ohjeita siitä miten tätä kotisivua rakennetaan. Ehkä siksi karkasin tänne kirjoittamisen pariin. Välttelen tarttumasta siihen, mikä vie hermot ja energian. Samalla olen hyvin tietoinen siitä, etteivät tiimin jäsenten huokailut ja kiroilutkaan synny tyhjästä. Ihme ettei kukaan ole vielä lähtenyt täältä ovet paukkuen. Psykologin tittelistä ei juurikaan ole apua kun SAAMATTOMUUS iskee.

Mutta tästähän tässä on kysymys. Siitä että ilmiön tunnistaa ja että tietää miten tilanteesta pääsee tarvittaessa ulos. Hassua, miten kursseja tehdessä, taitoni ovat entisestään parantuneet ja tunnen varmuutta siitä, että tämäkin postaus vie meidät lähemmäs valmista sivustoa. Sanon usein asiakkailleni että "tee ees jotain" - ja sitähän tämä kirjoittaminenkin on. Yksi pieni puraisu järkyttävän kokoisesta elefantista. Ja seuraava puraisu saa olla tehtävälistan kirjoittaminen ja tehtävien pilkkominen osiin, niin että pääsen jumituksesta eroon.